Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston rahoittama tutkimusohjelma. Sen taustalla on valtioneuvoston hyväksymä liikenneturvallisuusvisio, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä.
Lintu-tutkimusseminaari 6.2 iltapäivällä Helsingissä
(22.12.2011) Lintu-tutkimusseminaari järjestetään Helsingissä 6.2. kello 12.00–15.30. Seminaaripaikkana on liikenne- ja viestintäministeriön Sonckin sali osoitteessa Eteläesplanadi 16.
Seminaarissa esitellään tuttuun tapaan Lintu-ohjelman uusimpia tutkimustuloksia. Esillä ovat vakavien onnettomuuksien tilastoinnin kehittäminen sekä automaattisen nopeusvalvonnan kehitysmahdollisuudet. Seminaarissa kerrotaan myös, miten älyliikenteen keinoin voidaan seurata nuorten kuljettajien ajotavan kehitystä ja minkälaisia tuloksia on saatu ajotapapalautteen kehittämisestä Tele-ISA-hankkeessa.
Kuljettajan ajokykyä on tutkittu useammankin hankkeen voimin. Ikääntyminen ja ajaminen -hankkeessa on perehdytty laajasti alan kansainväliseen tutkimustietoon ja esitetty suosituksia siitä, miten ikääntyneen kuljettajan kognitiivista toimintakykyä voitaisiin arvioida. Myös lääkäreiden ilmoitusvelvollisuuden tilaa ja toimivuutta on selvitetty. Maistelleiden profiilia ja esiintymistä liikennevirrassa on selvitetty pitkään jatkuneen ratsiatutkimuksen aineistosta.
Seminaariin voi ilmoittautua Annu Korhoselle (@linea.fi) tammikuun loppuun mennessä.
Seminaarin ohjelma
Rattijuoppojen esiintyvyys ennallaan
(2.2.2011) Yhteiskunnan alkoholipolitiikan muutokset ja alkoholin kulutuksen kasvu eivät ole vaikuttaneet rattijuopumuksen esiintyvyyteen. Myös rattijuopon profiili ja veressä todettu alkoholimäärä ovat pysyneet ennallaan, todetaan THL:n laatimassa tutkimuksessa. Tiedot perustivat ratsiatutkimuksin, joissa puhallutettiin vuosina 1990–2008 yli puoli miljoonaa kuljettajaa.
Tutkimuksen mukaan Uudenmaan tieliikenteessä yksi kuljettaja viidestäsadasta on rattijuoppo ja kolme maistelleita. Ensikertalaisista rattijuopoista puolet uusii rikoksensa. Tutkimuksessa on arvioitu, että rattijuoppo voi ajaa noin 220 kertaa humalassa ennen kiinnijäämistään.
Tutkimusraportti pdf-muodossa.
Lintu-seminaari esitteli uusia tutkimuksia
(2.2.2011) Tuoreimpia Lintu-tutkimusten tuloksia esiteltiin keskiviikkona 2.2.2011 Helsingissä. Riikka Rajamäki kertoi maanteiden ja katujen nopeustietojen mittaamisesta. Mikko Malmivuo kertoi, miten nopeusvalvonnan puuttumiskynnyksen alentaminen on vaikuttanut poliisin toiminaan ja liikenteen käyttäytymiseen. Toisessa esityksessään Rajamäki esitteli matka-aikaan perustuvan nopeusvalvonnan kokeilua. Harri Peltola kertoi laajaan EU-tutkimukseen liittyvästä kokeilusta, jossa uusille kuljettajille annettiin palautetta ajamisesta.
Marko Kelkka veti yhteen kolariväkivaltaa käsittelevien tutkimusten tuloksia tavanomaisen liikenteen kuolemanriskistä. Maria Portman esitteli rattijuopumuksen kehitystä ja kokonaiskuvaa ratsiatutkimusten valossa. Päätteeksi Heikki Summala kertoi ikäkuljettajien seurantatutkimuksesta.
Lintu-ohjelma jatkuu
(29.10.2010) Tieliikenteen turvallisuuteen keskittyvä Lintu-ohjelma jatkuu vuoden 2011 loppuun. Asiasta päättivät Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenneturva.
Päätöksen taustalla ovat kaikkia liikennemuotoja koskevat yhteisen tutkimustoiminnan linjaukset, joita on tämän vuoden aikana tehty hallinnonalan uusissa virastoissa, Liikennevirastossa ja Liikenteen turvallisuusvirastossa. Olemassa olevat tutkimusrakenteet on koettu arvokkaiksi, kun toiminnan tavoitteet ja näköalat laajenevat.
Nopeuksienhallinnan työpaja Väylät ja liikenne -päivillä
(20.10.2010) LINTU-ohjelma järjesti syksyn Väylät ja liikenne -päivillä workshop-tilaisuuden ajonopeuksien hallinnasta liikenneturvallisuustyössä. Keskustelua johdatteli Jorma Helin Liikennevirastosta.
Riikka Rajamäki VTT:ltä kertoi, mitä liikenneverkon eri osien ajonopeuksista todella tiedetään. Helsingin yliopiston liikennepsykologian professorin Heikki Summalan esitys pohti, miksi kuljettaja ajaa tai haluaa ajaa ylinopeutta ja mitä liikennepsykologi ilmiössä näkee. Summalan esityksen piti Annu Korhonen.
Saara Toivonen Liikennevirastosta alusti voimassa olevista nopeusrajoitusohjeista ja niiden taustoista. VTT:n Harri Peltola kertoi automaattivalvonnan vaikutuksista. Poliisihallituksen Heikki Ihalainen kertoi poliisin nykyisestä valvontastrategiasta. Päätteksi Kari Alppivuori Liikenteen turvallisuusvirastosta visioi avarakatseisesti tekniikan kehityksen mahdollistamia uusia keinoja nopeuksien hallintaan.
Kuulijoiden runsaus yllätti järjestäjät iloisesti ja työpajassa käytiinkin aktiivista ajatustenvaihtoa. Keskustelun ja alustusten lomassa haettiin äänestyksin kuulijakunnan mielipiteitä. Suurin osa noin 60 osallistujista tunnusti ajavansa välillä vahingossa tai kiireen koittaessa ylinopeutta. Pieni osa vastaajista pysyy aina nopeusrajoituksissa, jokunen tunnusti ajavansa ylinopeutta jopa melko usein. Maantieliikenteessä puskurissa roikkujat ärsyttävät vastaajia selvästi enemmän kuin ali- tai ylinopeutta ajavat. Nopeusrajoitusten perustumista liikenneturvallisuuteen pidettiin hyvänä, mutta myös ympäristöllä ja liikennetaloudella oli kannattajansa, etenkin, kun moni äänesti useamman perusteen puolesta. 80 km/h yleisrajoitusta voisi suurimman osan mielestä laskea sorateillä.
Selvä enemmistö kannatti automaattisen nopeusvalvonnan laajentamista. Lähes yhtä moni kannatti myös poliisin sakotustoleranssien tiukentamista. Talvinopeusrajoitukset tuntuivat olevan kohdallaan.
Suurin osa oli valmis tuomaan nopeudenrajoittimet vakiovarusteeksi – vähintään ammattiliikenteeseen ja esimerkiksi uusien kuljettajien autoihin. Keskustelussa vaadittiinkin autoteollisuutta vastuuseen, valintaa ei tulisi jättää kuluttajalle. Enimmäisnopeudenrajoitin tuntui hyväksyttävältä, jos hinta on edullinen. Nuorten nopeuskäyttäytymisen valvontamahdollisuus houkutteli varsinkin nuorten vanhempia.
LINTU-raportointiohjeet on julkaistu Tutkimukset-sivulla.
Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneturvallisuusvision esite Ihmisen mittainen liikenne (pdf).
Liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2006–2010
Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta
